Paljonko sitä tavaraa on lähtenyt ja missä se näkyy?

Tavaroiden karsiminen tuntuu ja on pitkä prosessi. Tuntuu, että kodissa riittää karsittavia kohteita loputtomiin. Aina yhden kohteen karsimisen jälkeen, on mielessä ainakin 3 uutta kohdetta tai tavararyhmää. Tämän lisäksi käy myös niin, että jokin kohde tai tavararyhmä, jonka olen jo mielestäni karsinut (tai päättänyt olla karsimatta, esimerkkinä kirjat), tulee pienen muhimisen jälkeen uudestaan mieleen ja osaankin karsia vielä hieman enemmän kyseisestä kohteesta/tavararyhmästä. Teen siis mielessäni jatkuvasti töitä karsimisen kanssa ja jokin kohde tai tavararyhmä, joka aluksi vaikuttaa karsimattomalta tai karsimisen jälkeen hyvältä, tuntuukin hetken päästä (lisä)karsittavalta. Kirjaan ajatukset aina ylös puhelimeeni, jotta voin luottaa siihen, etten unohda. Näin minun ei tarvitse välttämättä ihan heti sännätä kohteen kimppuun.

Tämän prosessin keskellä on hyvä pysähtyä miettimään, kuinka paljon sitä tavaraa on jo lähtenyt. Huomaan myös nauttivani niistä karsituista ja siisteistä kohteista suunnattomasti joka kerta vaikkapa kaapinoven avattuani. Tässä siis hieman kuvia toisaalta siitä, millaisia määriä tavaraa on lähtenyt, mutta myös siitä, millaisia ilon hetkiä järjestetyt kaapit tuovat. Tämä toimii samalla tilannepäivityksenä järjestettyjen kohteiden osalta eli kuinka hyvin uusi järjestys on pysynyt. Kuvista puuttuu näin äkkiseltään vaatekaappi ja lakanahylly. Niistä todettakoon, että järjestys on säilynyt, vaikkei kuvaa olekaan todisteena.

Tyhjää on. Aion siirtää järkkärin eteisen kaapista tänne ja näistä tavaroista muutama on vielä sellaisia, jotka oikeastaan joutaisivat pois (jäivät karsiessa odottelemaan esim. laturin löytymistä).

Rojupöytä ei ole enää yhtään täynnä rojuja. Takareunan tarjotin on toiminut hyvänä mittarina, kun tavaraa ei anna kertyä muualle. Siitäkin on helppo nostella tavarat omille paikoilleen. Etureunan vihreät liina odottivat tuossa, että otan ne mukaani lähtiessäni ja otin eivätkä enää siinä ole.

Tämä kaappi kuuluu niihin, joiden sisällön luulin jo karsineeni mieluisaksi. Sittemmin olen alkanut pohtia esim. olutlaseja, joista haluaisin luopua (mies on vielä hieman erimieltä) ja alahyllyn jalallisia laseja. Muuten tässä on kaikki käytössä. Muumia on paljon ja niin meillä on muuallakin.

Ei nyt välttämättä mikään edustavin kaappi, mutta yksi minulle eniten iloa tuottavista. Täältä on lähtenyt paljon turhia pesuaineita, pyyhkeitä ja sellaista tavaraa, jota en enää edes muista tai osaa nimetä (kertoo paljon niiden tarpeellisuudesta).

Talvitakit (näiden lisäksi on vielä yksi ns. huonompi talviulkoilutakki, joka oli juuri tuulettumassa). Oikealla S-koukku parille isommalle huiville, jotka vesivät muuten liian paljon tilaa laatikossa ja vasemmalla S-koukku laukuille, joita on työlaukun lisäksi kaksi. Työlaukku tasolla alhaalla.

Pystyviikatut talvikauden asusteet. Ylimpänä minun, seuraavassa 1veen, sitten 3veen ja alimpana kasseja ym. tykötarpeita.

Roskalavan noutopiste eräänä päivänä. Tämän lisäksi on ollut kaksi noutopistettä ja laskeskelin, että tällä tavalla tavaraa on meiltä lähtenyt noin 9-10 banaanilaatikollista.

Entäs sitten se kirpparipöytä? Pöytä on nyt kolmatta ja viimeistä viikkoa. Tavaraa on mennyt, mutta ei kyllä mitenkään odotusteni mukaan. Tämän viikon jälkeen jääneet vaatteet aion lajitella vielä rankalla kädellä tulevaa myyntiä (esim. pihakirppistä) odottamaan ja lahjoitettaviin. Tavarat taas jäävät odottamaan seuraavaa noutopistettä, joka varmaan on hyvinkin pian.