Päiväkirjamerkintä 8

Muutaman päivän blogissa on ollut hiljaista. Tai no on täällä liikennettä ollut, mutta tekstejä ei ole ollut julkaistavaksi. Muutama teksti on tuossa lunnoksena tekeillä: viimeistelyä ja kuvia vaille valmiina, joten eiköhän pian ole uutta luettavaa (vaikka kai tämäkin lasketaan).

Meidän perheeseen iski aivan kamala, vuoden pahimmaksikin tituleerattu flunssa. Lapset tulivat ensin kipeiksi, sitten minä ja viimeisimpänä mies. No ei tämä toki lapsiin tunnu kummemmin (nenät vuotaa ja nukkuvat huonosti) vaikuttavan, mutta aikuisten jaksaminen on vähentynyt flunssan lisäksi myös vähentyneiden yöunien takia (lapset nukkuvat huonosti, joten me nukumme huonosti). Eiköhän tämäkin tästä.

Sanomattakin selvää, että siisteyden ylläpitämisestä on hieman jouduttu tinkimään: tavarat ovat muuten omilla paikoillaan, mutta 3veen huone on osittain räjähtänyt. Se on osittain omaa syytäni, kun nostin 1veen lelut olohuoneesta 3veen huoneeseen, mutten jaksanut vielä miettiä, kuinka ne sinne saisi mahtumaan järkevästi. Lattioiden imurointi tai ENJOn pölyliinalla siivous on flunssan myötä jäänyt vähemmälle ja on tapahtunut nyt vain joka toinen päivä. Keittiössä lojuvat banaanilaatikot myös hieman ärsyttävät, mutta huomenna onkin luvassa roskalavan noutopiste, joten tavarat toivottavasti lähtevät meiltä. Keittiön tasolla minulla on ollut myös myytävien tavaroiden säilytys- ja käsittelypiste, mutta näistä tavaroista osan siirsin vaatehuoneeseen (niille oli siellä jopa sopiva rako valmiina), niin taso näyttää nyt taas omalta siistiltä itseltään.

Tämän siivouspäiväkirjatekstin viesti siis on: mielestäni meillä on kuitenkin olosuhteisiin nähden siistimpää kuin monesti olisi aiemmin ollut. Ehkäpä jo viikonloppuna jaksan kirjoittaa enemmän, paremmin ja laitta kuviakin teksteihin.