Päiväkirjamerkintä 1

Tänään siivosin. Ihanaa. Lattiat jäi pesemättä, kun muistin, että olin sopinut noutavani 1veelle kengät. Jospa huomenna pesisin senkin. Lisäksi järjestelin hieman aiemmin karsimiani tavaroita. Äitini sattui olemaan paikalla ja jotain hän halusi pelastaa tavaroistani. Oli outoa esitellä tavaroita, joista haluan eroon ja joista osan olin saanut häneltä. En halunnut pahoittaa hänen mieltään tai antaa ymmärtää, etten arvosta hänen lahjojaan. Haluan vain ympärilleni vähemmän tavaraa.

Siivouksessa on yleensä ollut mielestäni vaikeinta ryhtyminen ja ajatus siitä, kuinka paljon aikaa siihen kuluu. Ryhtymistä pyrin helpottamaan helpoilla välineillä, joita on nopea käyttää ja jotka on nopea ottaa esille. Oikeasti aikaa ei kulu niin paljon kuin aluksi kuvittelee. Lisäksi siivousta voi nopeuttaa siivouskikoilla ja siivoustapoja voi muokata nopeammiksi. Tätä jälkimmäistä olen nyt erityisesti harjoitellut ja olen saanut viikoittaiseen siivoukseen mukaan mm. peilien pesun, jonka aiemmin tein harvakseltaan (ja peilit olivat yleensä aivan täynnä lasten jättämiä jälkiä).

Siivouksessa tympii myös välineiden esille ottaminen. Esimerkkinä tästä ja ryhtymisen vaikeudesta vielä: imurin ottaminen kaapista ja kokoaminen, veden laittaminen sankoon pölyjen pyyhkimistä tai lattian pesua varten, peilien pesuun tarvittavien välineiden etsiminen, ikkunoiden pesuun liittyvät eri vaiheet. Kerron vinkkejä käyttämistäni nopeutuksista myöhemmin.

3vee totesi tänään yhtäkkiä päivällä: "Äiti, nukketalon katto on aivan likainen. Rätti, vettä ja pestään se." Ja hän pesi nukkekotinsa katon itse, vaikka se katto tuskin oli oikeasti likainen, mutta hän halusi käyttää rättiä. Eilen illalla hän halusi imuroida ja annoin. Pyrin olemaan kaikelle lapsilähtöiselle siivoukselle myönteinen ja salliva sekä lisäksi keksiä itsekin lapselle siistimistä minun apuna.